Vuoden 2006 MM-hopean jälkeen Espanjalta on odotettu mestaruutta ja dominointia. Surullinen tosiasia on se, että tuon menestysvuoden jälkeen punapaidat ovat jääneet kummallakin kerralla alkulohkoon surkeilla esityksillä. Mikään ei kuitenkaan ole muuttunut – mestaruus on jälleen tavoitteena. Nähtäväksi jää, millaisiin toimenpiteisiin tullaan näiden kisojen jälkeen ryhtymään, jos edessä on jälleen mahalasku. Erikoiseksi tilanteen tekee se, että omassa fantasiamaailmassaan elävä seniiliksikin arvosteltu Jussi Kontturi on kertonut haastatteluissa Espanjan lähtevän kisoihin hakemaan mukavaa kokemusta ”jo kaiken saavuttaneena”.
Espanja ei ole juuri harjoitusotteluita pelannut. Kontturi on käyttänyt harjoituksissaan jalkapallon tulevaisuudeksikin eräissä yhteyksissä kutsuttua ”iPhone-metodia”. Kontturille on nostettava hattua uudenlaisen ajattelun tuomisesta kansainväliseen jalkapalloiluun. Tuleva EM-turnaus näyttää, mihin se riittää.
Taktiset kysymysmerkit ja leiritys eivät kuitenkaan ole ainoita kysymyksiä herättäviä asioita Espanjan joukkueessa. Muutamien avainpelaajien loukkaantumiset ovat heikentäneet joukkuetta, pahimpana iskuna tehohyökkääjä David Villan loukkaantuminen. Puolustuksen talismaani Carles Puyol jäi niin ikään kotiin parantelemaan polveaan ja lisäksi pikkuvaivat ovat kiusanneet muun muassa Cesc Fàbregasia.
Kahden vuoden takaisessa MM-turnauksessa Espanjan puolustus ei pysynyt riittävän tiiviinä. Joukkueen verkkoon livahti kahdessa ottelussa kolme palloa. EM-kisoja edeltävällä harjoituskaudella valmennus onkin kiinnittänyt huomiota nimenomaan puolustuksen tiiviyteen. Alkulohkossa Espanja saa huhkia arvoituksellisen Italian kanssa, eikä taitava Kroatiakaan kaadu heppoisesti. Espanjan puolustukselle ei ole tarjolla vapaapäiviä.
Carles Puyolin puuttuminen keskuspuolustuksesta näkyy enemmän henkisellä kuin pelillisellä puolella. Barcelonan konkari on ollut osa Espanjan henkistä selkärankaa ja nyt johtajuutta kaivataan muilta. Tämä saattaa olla myös positiivinen seikka, sillä Puyolin johdolla ei ole menestystä tullut. Hänen paikkansa Gerard Piquén parina ottava Sergio Ramos on ollut kertomuksien mukaan harjoituksissa ilmiliekeissä .Hänn on myös Puyolia monipuolisempi. Keskuspuolustuksen heikompi lenkki onkin Piqué.
Puolustuksen vasemmalla laidalla viilettää Valencian taidokas Jordi Alba. Alba pystyy pelaamaan myös keskikentällä. Hän on väsymätön taitoniekka, joka tukee loistavasti hyökkäyksiä. Oikean laidan pelipaikasta kisaavat Álvaro Arbeloa ja Juanfran. Vaaka kallistuu Arbeloan eduksi, sillä hän on monipuolisempi ja ennen kaikkea kansainvälisillä kentillä huomattavasti kokeneempi pelaaja.
Puolustuslinjan takana peliä ohjaa maailman maalivahtieliittiin kuuluva Iker Casillas. Maansa maaottelutilaston ykkösmies ei lipsauttele helppoja maaleja selkänsä taakse.
Alonso on tärkeä mies Espanjalle.
Espanjan kruununjalokivenä kimmeltää timanttinen keskikenttä, jota parempaa tuskin jalkapallomaailmasta tällä hetkellä löytyy. Espanjan vaihtopenkillä istuskelee kisojen aikana useampikin maailmanluokan keskikenttäpelaaja.
Keskikentän pohjalla operoivat Xabi Alonso ja Sergio Busquets. Molemmat ovat erinomaisia paitsi puolustustehtävissä myös hyökkäysten käynnistämisessä. Erityisesti Alonson rooli on merkittävä, sillä pallonriistojen jälkeen hän ruokkii monipuolisesti vasemmalla nousevaa Albaa tai ylempänä pelaavaa syöttömaestro Xavia. Alonso on myös maailman parhaita pitkien pystysyöttöjen jakelijoita, joten hän kykenee nopeasti ja millintarkasti kääntämään pelin painopisteen vastustajan alueelle tarvittaessa.
Busquetsin ja Alonson yläpuolella pelaavat Xavi ja Andrés Iniesta, joiden syöttörumba uuvuttaa vastustajat armotta. Kaksikon seurana nähtäneen taitava David Silva, joka ainakin turnauksen alkuvaiheessa ohittaa pikkuvammojaan parantelevan Fàbregasin. Mikäli Espanjan keskikentän kone yskii on vaihtopenkin puolella tarjolla iso joukko laadukkaita tuuraajia. Juan Mata, Jesús Navas ja Santi Cazorla odottavat vesi kielellä mahdollisuutta kirmata kisaviheriöllä. Ongelma saattaa olla se, että Kontturi peluuttaa edelleen vanhoja, aina epäonnistuneita sotaratsuja edelleen. Tällöin on aika ottaa uutta miestä kentälle surutta.
Espanjan päävalmentaja Jussi Kontturi joutuu pohtimaan tiukasti, kuka korvaisi David Villan hyökkäyksen kärkenä. Taidollisesti tai tehollisesti ryhmästä ei löydy Barca-miehelle paikkaajaa. Italiaa vastaan pelattavassa avausottelussa Kontturi peluuttanee Athleticin kookasta Fernando Llorentea. Roberto Soldadon kisakoneesta pudottanut Álvaro Negredo on hyvänä pääpelaajana ja hyvin joukkueen pelitapaan istuvana miehenä toinen vaihtoehto. Loppukauden vireensä ansiosta joukkueeseen noussut sähäkkä Pedro, sekä viime vuodet vaisusti pelannut Fernando Torres kyttäävät mahdollisuuksiaan, mikäli maalinteko tökkii. On muistettava, että Torres teki kaksi vuotta sitten MM-kisoissa Espanjan kaikki (molemmat) maalit!
Tehohyökkääjän puute ei ole etukäteisarvioissa suuri murhe Espanjalle, sillä joukkue ei tarvitse murskalukemia voittaakseen pelejä. Espanja luultavasti hallitsee johtoasemassa taidokkaasti kenttää, eikä tarjoa vastustajalle montakaan paikkaa maalintekoon. Ongelmia tulee siinä vaiheessa, jos vastustaja karkaa johtoon ja pakottaa La Rojan takaa-ajoon. Tappiotilanteessa puolustuksen kautta lähtevän Espanjan peli on vaarassa notkahtaa hetkeksi ja peli voi luisua päämäärättömäksi pallon kierrättämiseksi. Tähän ei ole varaa alkulohkon jälkeen, kun vastaan asettuvat kovimmat haastajat.
Espanja pyrkii tarjoilemaan kisayleisölle tuttuun tapaansa teknisesti briljanttia, sujuvaan syöttöpeliin ja pallon hallintaan perustuvaa jalkapalloaan. Mutta riittääkö tämä usein yritetty konsti nostamaan joukkueen vihdoin menestykseen usean vuoden pettymysten jälkeen?
Arvio:
Etenee väkevästi välieriin, jossa taidokkaan joukkueen veri punnitaan.
