Hämeenlinnan Pallokerhon viime esiintyminen liigassa päättyi suureen pettymykseen toiseksi viimeisen sijan merkeissä. Parin vuoden voimien kasaaminen ja poissaolo liigaympyröistä on tuonut HPK:lle nyt uutta uskottavuutta. Silti uusvanhan päävalmentajan Ilkka Niemisen johtamassa ritariryhmässä on tulevan kauden alla nippu kysymysmerkkejä.
Moni asia HPK:ssa on muuttunut sitten pettymyskevään. Suuri määrä merkittäviä pelaajia on päättänyt jatkaa uraansa muissa maisemissa. Lähes koko valmennusryhmäkin on uusi ja kaiken lisäksi myös tautsavaikuttajissa nähtiin muutoksia.
Ehkäpä merkittävin asia kauteen lähdettäessä on se, kuinka Ilkka Nieminen joukkoineen pystyy vastaamaan muutoksiin ja uuteen ympäristöön – ja kuinka nopeasti. Historian valossa kotiedun saavuttaminen runkosarjassa on mestaruuden voittamisen kannalta oleellinen asia. Mahdotonta vaikeammastakaan asemasta nouseminen voittoon ei kuitenkaan ole.
Tosiasia on, että materiaali ei varsinaisesti häikäise. Maalipyssy Janne Lahti, ykköspakki Mikko Mäenpää ja kokenut Toni Mäkiaho ovat erittäin vaikeita korvattavia, jotka epäonnistumisistaan huolimatta olisivat uudessa valmennuksessa erinomaisia pelaajia. Nähtäväksi jää, löytyy HPK:n palikoista korvaajia.
Oma lukunsa on myös uusi valmennusryhmä, jonka muodostavat Niemisen lisäksi Pasi Arvonen, Petteri Hirvonen ja maalivahtivalmentaja Hannu Nyqvist. Kuinka nopeasti tiimi löytää yhteisen sävelen toistensa ja pelaajien kanssa?
Mielenkiintoinen puolustus
Kerho lähtee kauteen hyvällä ja mielenkiintoisella puolustuksella. Vanhat ketut Marko Tuulola ja Jukka-Pekka Laamanen ovat saaneet vastapainokseen nuoria lupauksia Santeri Alatalon ja Lauri Kärmeniemen muodossa. Molemmat ovat kehittyviä ja joukkueelleen pelaavia nuorukaisia, jotka kärkkyvät ahnaasti pelipaikkaa Kerhon alakerrassa.
Ulkomaalaisvahvistus Mathias Porseland sen sijaan on hienoinen arvoitus. Ruotsalaispakista odotetaan monipuolista vastuunkantajaa Kerhon puolustukseen. Onkin kiintoisaa nähdä, miten mies vastaa huutoon. Toinen puolustuksen uusi kasvo on HIFK:sta saapunut raamikas Joni Haverinen. Hän aloittanee kauden kolmosparissa toisen HIFK-taustaisen pelaajan Aleksi Holmbergin parina. Syvyyttä tarvitaan, sillä fyysisesti pelaava HPK tulee varmasti kärsimään runsaasti loukkaantumisista.
Paluun Kerhon palkkalistoille tehnyt toimitusjohtaja Risto Korpela seurueineen on kuitenkin ennakoinut kiitettävästi puolustuksen loukkaantumishuolet. Kauteen lähdetään laajalla ringillä ja Kerholla, jos näin voi mistään joukkueesta sanoa, on jollain tasolla varaa alakerran loukkaantumisiin.
HPK-pakkien onneksi alakerran lukkona toimii edelleen loistava Teemu Lassila. Maajoukkuetason maalivahti voi viedä yksinkin Kerhon pitkälle. Lassila tulee pelaamaan tälläkin kaudella valtaosan peleistä ja miehen takana peliaikaa kärkkyvät lupaavavat Rasmus Rinne sekä Juha Metsola. 20- ja 21-vuotiaat maalivahdit ovat vielä kirjoittamatomia kortteja, joten Lassilan mahdollisesti pettäessä Hannu Nyqvistin yhteistyö nuorten vahtien kanssa pantaisiin koetukselle. Harjoitusotteluissa peliaikaa ei ole lupauksille siunaantunut.
Hyökkäyspäässä ritarimiehistö on kokenut kolaukset haarniskaansa sitten takavuosien. Ykkösketjun miehien Lahden ja Mäkiahon lisäksi tärkeä sentteri Aki Uusikartano pelaa nyt Porissa ja ikitaistelija Jari Sailio on myöskin siirtynyt muille maille. Tilalle HPK on palkannut muiden muassa koeajan kautta latvialaisen Kaspar Saulietiksen, Pelicansista siirtyneen Matias Lopin sekä kahden vuoden sopimuksella Bluesista tulleen Juuso Puustisen. Miehet ovatkin muodostaneet yhdessä sentteri Ville Viitaluoman kanssa pelottavan hyökkäyskokonaisuuden harjoitusotteluissa. Puustiselta on lupa odottaa lopullista läpimurtoa ja juonikkaalla Saulietiksella on aineksia uudeksi Rinkelinmäen suosikiksi. HPK-valmennus on käyttänyt monia erilaisia variaatioita, joiden avulla joukkue on hyvän sitoutumisensa kautta saanut pelinsä toimimaan.
Totuus on kuitenkin se, että oikeastaan vain Loppi, Viitaluoma ja Miikka Männikkö ovat varmoja suorittajia yksilöinä. Vahvat runkopelaajat Jyrki Louhi ja Toni Häppölä tuovat laadukasta syvyyttä kokoonpanoon ja etenkin sentteriosasto on Häppölän myötä jopa erittäin hyvä, mutta muuten kaikki on kiinni sitoutumisesta pelitapaan. Uusista kasvoista Bluesista siirtynyt keskushyökkääjä Joonas Nättinen sekä USHL-liigasta Yhdysvalloista tullut Antti Roppo omaavat potentiaalia, mutta takuita onnistumisesta ei ole.
Kaiken kaikkiaan HPK:n materiaali on kapea, eikä loukkaantumisiin ole varaa. Kausi on pitkä ja raskas, joten Ilkka Nieminen kollegoineen on haastavan paikan edessä. Leveyttä joukkueesta poisti joukkueen harjoituksissa sattunut Armands Berzinsin loukkaantuminen. Hyvällä moraalilla pelannut Berzins olisi ollut tervetullut lisä Kerhon ryhmään. Niemisen kuluttava pelityyli saattaa hyvinkin johtaa loukkaantumissumaan kauden kuluessa.
Taistelua pudotuspelipaikasta
Edellisellä SM-liigakaudellaan HPK ei pystynyt kirimään itseään lopulta edes pudotuspelituntumaan. Joukkue ei yksinkertaisesti ollut kasvanut yhtenäiseksi kauden edetessä. Koko organisaatio on sittemmin hajonnut palasiksi ja työ aloitetaan jälleen nollapisteestä. Tällaisessa tilanteessa operointi vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Jatkumoa edelliseltä kaudelta on minimaalisen vähän eli joukkueen vaihtuvuus on ollut yksinkertaisesti huolestuttavan suurta.
Uuden valmennusryhmän eduksi voidaan laskea se, että Nieminen on ottanut selvän johtajan roolin niin tiimissä kuin koko organisaatiossa. Arvonen ja Hirvonen ovat valmentaneet aikaisemmin yhdessä Mestiksen maajoukkuetta, joten heidän yhteistyönsä toimivuus on testattu ennenkin. Nieminen ei kuitenkaan ole aiemmin työskennellyt kaksikon kanssa ja päävalmentajan toimintatavat saattavat aluksi aiheuttaa hämmennystä. Arvonen on valmentajista ainoa, joka oli mukana jo edellisellä liigakaudella. Hän saattaakin toimia hyödyllisenä linkkinä organisaation ja Niemisen välillä.
Kaiken toiminnan onnistuessa tavoitteeseen HPK selviää pudotuspeleihin. Matka sinne on kuitenkin pitkä ja sisältää monia kysymysmerkkejä. Oikeastaan vain maalivahtiosastolle ei niitä Lassilan muodossa jaeta. Alkukausi määrittääkin paljon joukkueen lopullisesta kurssista. Mikäli joukkue starttaa epävarmasti, voi hieman kokematon pelaajisto muodostaa itselleen asiasta todellisen ongelman. Myös loukkaantumishuolet painavat päälle.
ARVIO: Pelkkä Lassila ja Nieminen eivät riitä. Joukkue sisältää mielenkiintoisia elementtejä, mutta hyökkäys on liian köykäinen.
